Näin viime yönä monia unia….ja vaikka kuinka yritän niitä muistaa en pysty. Osa unista oli painajaisia, muistan vain että unet olivat värikkäitä, kekselijäitä, mielenkiintoisia, ihania ja myöskin outoja sekä pelottavia. Unissa kaikessa on järkeä, kuinka kummia asioita ne olisivatkaan. Olisin vain halunnut uneksia, en olisi halunnut herätä…Joskus unimaailma tuntuu paljon houkuttelevammalta kuin todellisuus…siksi joskus ikävin asia mitä voi …
Pelkään erästä asiaa enemmän kuin muuta…läheisyyttä. Se että olisi täysin avoin toiselle ja jakaisi tunteet toisen ihmisen kanssa; kertoisi silmiä värähtämättä-rakastan sua… Kun monet ovat seurustelleet monia vuosia, eikä sekään välttämättä tunnu ikuisuudelta vaan haluaa elää lopun elämäänsä sen tietyn henkilön kanssa, en voi nähdä itseäni sinä henkilönä. Yksi suhde riitti, sen jälkeen en ole …
En voi olla huomaamatta kuinka epätoivoisesti etsimme sykettä….milloin etsimme sitä omasta kehostamme ja milloin yön sydämmestä, vaarallisista tai jännittävista tilanteista, luonnosta… Me haluamme jatkuvasti löytää sykkeen sillä haluamme tietää olevamme elossa. Tarvitsemme aina todisteita, sillä ihmisen luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen. Tänään lähden etsimään omaani…vaikka tiedän olevani elossa, sillä olen kuullut sydämmeni sykkeen…sillä se takoo tietään jatkuvasti ulos, pois …
Menetin rakkaan ihmisen, aivan äskettäin…. hän taisteli pitkään sairautta vastaan, pidempään kuin moni muu olisi edes jaksanut….Mutta lopulta hän hävisi taistelun. Suru murtaa ihmisen, olen nähnyt sen läheisteni kasvoilla, peilikuvassa…Kyyneleet eivät tuo rakkaita takaisin, ne tarjoavat lohtua ja tietoa tuskasta josta jokainen yrittää toipua tavallaan…jotkut vain tuudittautuvat tuskan ja surun syleilyyn. Eivät toivu. Pitää pukeutua …
