Kenenkään elämä ei voi olla pelkkää ruusuilla tanssimista, välillä piikit pistävät…. mutta oma elämäni ei edes ole lähelläkään tuota kuvausta. Tällä hetkellä on elämäni harmaata. en näe valoa, tietä pois…. mutta en myöskään ole pimeydessä, vaella sokeana ilman pakotietä… Harmaa on sitä, kun vaikka miten yrittää ei se johda mihinkään.. olen eksyksissä, seison tienristeyksessä; on aika päättää mihin jatkaa matkaa. Päätös ei ole helppo, mutta ei sen kuulukkaan olla. Jos elämäni on vailla päämäärää, entäs mieleni… en ole kai koskaan ollut näin ymmälläni…. harha vai todellisuus, ne sekottuvat aina jotenkin yhteen…. mieleni on yksi sekamelska, mieliala lääkkeitä pitäisi kai harkita…joten kysympä vaan oletko kunnossa?! Parempi kai olla vastaamatta…
loppusanat: mielellä voi leikkiä, kunhan se ei ole mielenleikki…
